Sosiaalisen median palveluissa tulee nykyään olla jollain tasolla mukana, mikäli niistä haluaa jotain sanoa, puolesta tai vastaan.  Pelkkä kirjojen tai lehtikirjoitusten lukeminen aiheesta ei anna todellista kuvaa. Kyseessä ei ole ohimenevä kupla, vaan vallankumous. Tieto ja kokemukset sosiaalisen  median kehittämisestä  eivät asu vain asiantuntijoiden päässä, vaan ovat kaikkien ulottuvilla. Jokainen voi perustaa oman nettitv-kanavan tai muotiblogin omalta kotisohvaltaan, ilmaiseksi, ilman koodaustaitoja ihan itsekseen. Tavalliselle käyttäjälle tarjotaan nykyään mahdollisuuksia, jotka vain muutama vuosi sitten olivat vain ammattilaisten käsissä. Ammattilaisten rooli ei ole kadonnut, se on muuttunut ja muuttuu edelleen. On muodostumassa käyttäjien tuotanto ja ammattilaisten tuotanto ja nämä elävät täysin sulassa sovussa keskenään, joskin käymistilassa.

Nostan tähän esille ehkä tyypillisimmän sosiaalisen median kokemuksen, eli Facebookin. Oma Facebook-taipaleeni alkoi puolitoistavuotta sitten, kun eräs ystäväni mainostoimistossa  vilautti palaverissa kannettavaa koneen näyttöä ja kysyi, että "ootko kuullut tästä Facebookista, se on vähän kuin LinkedIn, mutta paljon rennompi eikä keskity vain työelämään". Loin tietenkin profiilin jo samana päivänä, mutta unohdin asian ja palasin sivulle noin viikon päästä. Kuinka ollakaan seitsemän kaveriani oli löytänyt profiilini. Ymmärsin silloin, että sivusto aidosti toimii ja keskeinen arvo on se, että ihmiset ovat mukana omilla nimillään ja kuvillaan. Oli siis päästy typerän nimimerkkien takaa länkyttämisen yläpuolelle. Hyötykäytössä saan Facebookissa postia seuraamieni TV-ohjelmien ryhmistä, vetämälläni Mopaali hankkeella  on siellä oma ryhmä, jota voi käyttää samanlaiseen tiedottamiseen. Olen löytänyt hankeen infosivun (mopaali.fi) teknologian facebook-bannerista. Olen saanut edelliselle projektille experiencelapland.tv:lle 2000 uutta kansainvälistä kävijää 10 päivän aikana käyttämällä facebook-bannereita. Ymmärsin ja löysin web 2.0 erikoistuneen Rautasilta yrityksen toiminnan , kun minut kutsuttiin kyseiseen ryhmään Facebookissa. Tänään yritys ylläpitää tätä Mopaalin demosivustoa.

Nostin Facebookin tähän esimerkiksi, koska siitä tuntuu tulleen koko kansan tuntema yhteisöpalvelu. Totta kai siinä on omat rasittavat puolensa, mutta niin on kaikella muullakin sosiaalisella elämällä aina välillä. Mielestäni Facebook on kuitenkin pelastanut yli 30-vuotiaiden suomalaisten syvien rivien tietoyhteiskuntataidot. Muuten yhteisöpalveluiden käyttö olisi voinut jäädä lähinnä teinien ja kaksikymppisten jutuksi.

Mikko Manninen