Ari Alm, kirjoittaja on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän yliopettaja

Verkkomedia on meillä Suomessa se media, joka kasvaa vuodesta toiseen. Tilastokeskuksen mukaan yli 80% suomalaisista käyttää nettiä päivittäin. Aktiivisin käyttäjäryhmä ovat 25-34-vuotiaat, eikä suinkaan kouluikäinen nuoriso. Käytännössä kaikki alle 55-vuotiaat suomalaiset käyttävät säännöllisesti nettiä.

Internetin yleisimmät käyttömuodot ovat sähköposti, pankkiasiointi sekä tavaroita ja palveluja koskeva tiedonetsintä. Myös aikuisväestö käyttää tänään nettiä yhä enemmän ja enemmän sosiaalisen median yhteisöllisyyteen, facebookissa ja muissa verkkoyhteisöissä pöhisemiseen.

Jos tietoyhteiskunnan kuluttajat käyttävät nettiä tavaroiden ja palveluiden ostopäätösten vahvistamiseen, voisi kuvitella yritysten olevan erityisen innostuneita verkkoviestinnän käyttämiseen niin markkinoinnissa kuin muussakin viestinnässään. Totuus on kuitenkin toista maata.

Kasvavasta netin käytöstä huolimatta olemme länsieurooppalainen kehitysmaa internetin hyödyntämisessä markkinointiviestintään. Se pätee myös Meri-Lappiin. Paukut suunnataan mieluiten perinteiseen, ostettuun, yksisuuntaiseen mediamainontaan, joka hukkuu helposti muuhun viestinnän kohinaan.

Tosiasia on, että netissä liikkuu päivittäin nuorista vanhoihin valtavia väkimääriä, jotka on mahdollista tavoittaa vain menemällä sinne mukaan: jos et ole netissä, sinusta ja tuotteistasi ei tiedetä riittävästi.

Ruppanoiden nettisivujen aukaiseminen ei vielä takaa erottuvuutta. Fiksulla yrittäjällä on päivittäisen taktisen tarjousmainonnan lisänä käytettävissään kustannustehokkaita mediayhdistelmiä: esimerkiksi blogit, mikroblogit, yrityssivusto, keskustelupalsta, linkitykset, kampanja- ja kilpailusivusto, nettivideot, sähköpostitus ja suusta-suuhun viraalimarkkinointi. 

Onnistuakseen, yrittäjän tulee pyrkiä asiakkaidensa kanssa kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen, verkkodialogiin, jossa asiakaspyynnöt, -palautteet, -kilpailut, -kyselyt ja muut asiakasreagoinnit toimivat yrityksen kehittämisen ja palveluiden laadun parantamisen työkaluina. Tällainen asiakassuhde on monikanavaisesti, kustannustehokkaasti ja kohdennetusti "aina auki".

Tässä 24h dialogissa asiakkuutta pyritään vahvistamaan osallistamalla ja sitouttamalla asiakasta sekä olemalla mukana hänen nettielämässään. Kauppiaansa persoonaan ja palveluihin "rakastutunut" asiakas tuo mieluusti tuntemuksensa julki sekä yrityksen omilla netti- ja Facebook -sivustoilla että sosiaalisen median verkostopalveluissa (esim. suomi24) ja suositusyhteisöissä (esim. RunToShop. Hopottajat).

Yksi paikallinen esimerkki hyödyntämättömästä miljoonan taalan mahdollisuudesta; Facebookista löytyy liki tuhannen jäsenen ryhmä nykyisiä ja entisiä merilappilaisia, jotka fanittavat paikallisen liikennöitsijän tarjoamia kuljetuspalveluja. Ryhmän jäseniä ihastuttaa aidosti yrittäjän pitkään käytössä pidetyn kuljetuskaluston romanttinen "museohenkisyys". Moista myönteistä yritysmielikuvaa, brändiä yrittäjän olisi vaikea saavuttaa perinteisin markkinointikeinoin.

Sosiaalinen media ja verkkoviestintä eivät ole vain hypeä ja höpötystä vaan aidosti kustannustehokkaita keinoja toteuttaa merilappilaista markkinointiviestintää uusien asiakasryhmien tavoittamiseksi ja sitouttamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Pohjolan Sanomissa 17.9.09