Pyrin tässä kirjoituksessa oikaisemaan muutamia väärinymmärryksiä, jotka ovat itselleni tulleet vastaan sosiaalisesta mediasta keskustellessa. Esimerkkeinä käytän eräitä tutuimmista palveluista, Facebookia ja Twitteriä.  Facebook on tehnyt  läpimurron, Twitter kärkkyy  ovella ja blogia virittelee yhä useampi organisaatio tai henkilö.  Näistä ei joudu enään niin paljon väittelemään kuin vasta vuosi sitten. Vastaantaistelijoiden  argumentit ovat sensijaan jääneet tämän vuoden aikana jo hyvin muistiin:)  Mainitsemani argumentit puolesta tai vastaan eivät ole tieteellisesti todettuja, vaan ne ovat henkilökohtaista pohdintaa.

 1. "Nettiyhteisöissä olo on pinnallista, "face to face" tapahtuva kommunikaatio on parempaa ja aidompaa. Siksi olen vain face to face"

 Nettielämä ei sulje pois tavallista kommunikaatiota. Vaikka olisi mukana nykyaikaisissa yhteisöissä, voi silti käydä onkireissulla ystävien kanssa tai turinoida kuulumisia savusaunan lauteilla.

 

 2. Minulla ei ole aikaa lukea kaikkia turhanpäiväisiä tilapäivityksiä ja testejä.

 Kaikkea ei tarvitse lukea, eikä ole tarkoitetukkaan luettavaksi. Jokainen valikoi kiinnostavimmat päivitykset, joita seuraa. Ei kukaan vaadi, että televisiostakaan tulisi katsoa kaikki ohjelmat tai sanomalehdestä kaikki jutut.

 

 3. En halua jakaa tekemiäni asioita koko ajan nettiin

 Facebook ja Twitter päivitykset eivät useinkaan kerro, mitä henkilö tekee. Yleensä jaetaan hauska ajatus, valokuva tai hyödyllinen linkki. Ihmiset valikoivat ja puntaroivat tietoa, jota jakavat eikä kukaan pakota kirjoittamaan mitään  (toki pelin henkeen kuuluu myös antaa sisältöä, jos sitä haluaa saada).  On hyödyllistä tehdä rajanveto yksityiselämän ja yhteisöelämän välille.

Jokainen saa tehdä sen itse.

 

4. Facebook yms. ovat tietoturvariski

 Facebook ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan ohjelmat tai nettisivut. Vaaroja piilee eri puolilla nettiä, mutta eristäytyminen yhteisöistä on ylireagointia. Kannattavampaa on pitää mukana maalaisjärki. Kavereiksi ei kannata hyväksyä tuntemattomia eikä omia tunnussanojaan käsitellä huolimattomasti.

 

5 Facebookissa  ja Twitterissä olo on hyödytöntä leikkimistä

 Kaikki mikä on hauskaa, ei ole välttämättä hyödytöntä. Facebookin kautta saa paljon ammattitietoa, esim. linkkeinä. Tapahtumista saa tietoa, esim. yritysten ja projektien Facebook sivuilta. Hyvät ilmiöt ja ajatukset leviävät nopeasti. Facebook saattaa myös vahvistaa työyhteisöä, jonka vapaa-ajan siteet ovat muuten heikot. Naamakirja on myös tehokas pikaviestin ja sieltä tavoittaa ihmiset usein nopeammin kuin sähköpostilla tai puhelimella. Facebookissa on tällä sen oman arvion mukaan hetkellä yli 1,2 miljoonaa suomalaista. Tällaisessa joukossa näkyminen on tehokasta markkinointia.

 

 Twitter sen sijaan on varsinainen ammattitiedon runsaudensarvi. Esimerkiksi digimedian alalla Twitter tarjoaa  uusinta tietoa täsmällisesti ohjattujen linkkien avulla. Samoin uutisia tulee oikeilta uutistaloilta todella nopeasti, unohtamatta tavallisten ihmisten raportointia. Esim. Iranin mellakoissa Twitter näytti voimansa ja nopeutensa mielenosoittajien viestivälineenä.

 

6. Yhteisöissä olo aiheuttaa riippuvuuden

 Esim. Facebook ja Twitter eivät aiheuta sen enempää riippuvuutta kuin golf, ratsastus, alkoholi, veneenrakennus tai pelaaminen. Suurin osa ihmisistä osaa mitoittaa aikansa oikein ja käyttävät aikaa yhteisöissä sopivasti. Jos aikaa käyttää liikaa, siihen kyllästyykin pian. Helpottavaa muihin riippuvuuden lähteisiin verrattuna on, että Facebookissa olo aiheuttaa vähäisiä terveydellisiä tai taloudellisa menetyksiä.

 

7. Jos tulet Facebookkiin identiteettisi saatetaan varastaa

Päinvastoin, identetiteetti saatetaan varastaa niiltä, jotka eivät ole Facebookissa. Kannattaa rakentaa identiteetti yhteisöön itse, ennen kuin joku tekee sen puolestasi. Sama koskee myös yrityksiä. Nykyään tulee tietää, mitä itsestä puhutaan sosiaalisessa mediassa. Identetiteettivarkauksille ovat alttiita julkkikset, eivät niinkään tavalliset tallaajat. Sellainen on kuitenkin rikos, kuten kunniaa loukkaavat kirjoituksetkin. "Pään pensaaseen laittaminen" ja poissaolo netistä ei kuitenkaan estä sitä, että vaikkapa yrityksestäsi saatetaan kirjoittaa netissä monenlaista. Asiallinen ja nopea reagointi esim. mahdolliseen kritiikkiin sen sijaan nostaa yrityksen pisteitä.

 

 8. Facebook vie työaikaa

 Jos työntekijät kuluttavat aikaansa Facebookissa eivätkä tee töitä, ilmiö ei ole uusi. Aikaisemmin on surffailtu vaikkapa lehtien sivuilla tai keskustelupalstoilla, istuttu kahvilla tai tupakalla, puhuttu kavereille puhelimella tai lähdetty käymään kaupassa. Lorvija löytää lorvimiskeinot, vaikkei facebookia olisikaan. Motivaatio tulisi löytää muuten. Sopivissa määrin Facebookissa käyminen voi jopa piristää ja nostaa työtehoja.

 

 9. Sosiaalinen media tarkoittaa videoita

 Sosiaalinen media voi tarkoittaa myös videoita. Videot sinänsä eivät ole vielä sosiaalista mediaa. Tärkeintä on prosessi miten ne ovat tuotettu ja levitetty. Jos ne ovat käyttäjien kuvaamia ja/tai levitykseen laittamia, ne ovat sosiaalista mediaa.  Sosiaalinen media tarkoittaa käyttäjien osallistumista muutenkin, kuin vain katselijoina, ts. käyttäjät luovat sisältöä. Tiedän, että tästä voisi tosin keskustella pitkäänkin...

 

 Mikko Manninen

kirjoittaja on Mopaali-hankkeen projektipäällikkö