Suomalaista teknologian käyttöä osana osana työtä, arkea ja yhteiskuntaa varjostaa välillä vakavuus, asiallisuus ja leikkimisen pelko.  Uskallan väittää näin, vaikka suomalaiset "luovan ja hullun" maineessa tavallaan ovatkin. Siinä mielessä ei ole yllätys, että älypuhelinbusinekseen ja -suunnitteluun voimakkaasti vaikuttanut iPhone ei tullut Suomesta. Siitä tuli menestys juuri leikillisyyden, ei suinkaan ”asiallisen” ja kiireisen busineksen kautta.

Sosiaalinen media ja älypuhelinten hyödyntäminen tuntuu olevan Suomessa hivenen jälkijunassa. Siihen on useita syitä, mutta osittain se voi liittyä suomalaiseen leikin vähättelyyn. Jos naputtelet puhelimella Twitter-raporttia ja hauskoja valokuvia seminaarista, ilmoitat sijaintisi Pizzeriasta  Foursquare-palvelussa tai vaikkapa esittelet näytöltä sähköistä olut-tuoppia, saatat leimaantua helppoheikiksi, joka leikkii eikä varaudu pahimman varalle tai kunnioita sitä, että sota ja katovuodet olivat täällä ihan vasta. Kylmä talvi on läsnä vieläkin.

Suomessa on soveliasta välttää turhaa höpötystä ja odottaa Viranomaisten varoitustekstiviestiä  Tai oikeastaan odottaa sen valmistumista.

Tosiasiassa Twitter-raportoinnit ovat hyödyllisiä  verkostoillesi ja koko kansalle. Tietysti kirjoittaessa oppii myös itse, koska ajatuksen joutuu tiivistämään.  Samalla syntyvät sähköiset muistiipanot. Tekijä saa lisää asiantuntijan mainetta jaettuaan mielenkiintoista tietoa. Sitä paitsi on paljon kevyempää vain istua ja kuunnella, kuin raportoida yhtä aikaa. Raportointi on todellista työtä, vaikka se näyttäisi tekstiviestin kirjoittamiselta. Foursquare-paikannusilmoitukset Pizzeriasta auttavat kyseistä ruokapaikkaa markkinoinnissa ja toimii suosituksena verkostollesi sekä muille kaupungissa vieraileville. Olut-sovelluksella toit kenties hiukan lisää iloa seurueellesi sekä euron sovelluksen kehittäjälle, joka ostaa sillä leipää perheelleen. Noin euron hintaisista sovelluksista voi tulla myös iso bisnes. Sitä paitsi euroja voi tulla kehittäjille runsaastikin. Suomalaisen Rovio Mobilen kehittämässä Angry Birds peliä, jossa singotaan vihaisia lintuja sikoja kohti, on ladattu online-kaupoista puhelimiin yli 6,5 miljoona kappaletta. Sillä ostaa jo monta leipää, vaikka Appstore ottaakin välistä oman osuutensa.

Sosiaalinen media älypuhelimissa ei tietysti ole vain hupia, mutta se on erottamattomalta osaltaan juuri sitä ja tärkeämmät sisällöt ja liiketoiminta kytkeytyvät siihen saumattomasti. Seminaarista lähettämäsi Twitter-viesti voi vaikuttaa siihen, että saat myöhemmin tilauksen tai yhteistyömahdollisuuden, jonkun kanssa jolle viesti kulkeutui. Joku voi suositella Foursquaressa sinunkin firmaasi.

 Kaiken ei tietysti tarvitse eikä pidä olla leikkiä ja jokaisen työssä ja arjessa on aivan varmasti vakavat, kiireiset ja töisevät puolensa.   Työn laatua ei kuitenkaan pidä osoittaa tahallisella "tärkeiden asioiden hässäkän” tuottamisella ja leikillisyyden vähättelyllä. Sillä voi  pitemmän päälle olla  heikentävä vaikutus maan kilpailukykyyn ja innovatiivisuuteen.

Hauskuudesta ja huvista ei pidä ottaa stressiä. Riittää, jos sitä ei estä tai vähättele. Vaikkapa liiketoimintaan ja viestintään liittyvässä leikillisyydessä voi piillä innovaatioiden kasvualusta jopa yhtä hyvin kuin 100 sivuisessa asiallisessa ja kalliissa innovaatio-selvityksessä. Lisäksi leikillisyydellä tulisi satsata positiiviseen voimaan, ei kiusaamiseen ja keljuiluun, mitä tietysti sitäkin valitettavasti jossain määrin ilmenee.

Suomalaiset osaavat kyllä leikkiäkin, varsinkin silloin kun rentoutuminen ja hauskuus vedetään överiksi ja erotetaan selkeästi ”asiallisesta” toiminnasta ja ajasta kesätapahtumiin ja sketseihin, tupakkapaikoille ja pikkujouluihin. Suomalaiset tulevat varmasti aina olemaan jäyhää puurtajakansaa, mutta  pieni tweettaus-tauko suon kuokkimisen lomassa ei tee haittaa. Kyllä se koukkiminen siitäkin huolimatta jatkuu ja talvikin tulee - Sotaa ja katovuosia toivottavasti ei enää uudelleen.

Kirjoittaja on Mopaali-hankkeen projektipäällikkö