Tämä on toistaiseksi viimeinen kirjoitukseni Mopaalin blogissa. Taas yksi vuosi elämää ja sosiaalista mediaa alkaa olemaan takana.

Vuoden 2010 kirjoitukset

Kuka kissan nostaisi pöydälle, jos ei kissa itse, joten katsahdus vuoden tapahtumiin lienee paikallaan:

Mikä siinä on, että Suomessa ei saa epäonnistua?

Parempi varoa kuin katua, sanotaan. Jo koulussa opitaan, että pitää tehdä kuten muut. Jos kokeilee omaa ratkaisua, niin epäonnistumisen tullessa olet siitä täydellisesti ja yksin vastuussa. Normaalilla tavalla epäonnistuminen on ok, koska se on tavallista. Ei saisi erottua muista. Erottuminen on noloa.

Varsinkin omia visioitaan kokeillut mutta epäonnistunut yrittäjä on nolattu lähes loppuiäkseen. Hän on luuseri, jolla oli suuret luulot itsestään, mutta nähtiinhän sitten, ettei siitä mihinkään ollut. Pahimmassa tapauksessa velat vievät talonkin alta ja liiketoimintakielto isketään vihoviimeiseksi leimaksi, kun firma menee nurin. Suomen 90-luvun laman jälkeen yhteiskunta on näyttänyt lyövän kovimmin rehellistä yrittäjää, joka edes yritti maksaa velkansa. On sääli, että lukuisista suurenmoisista yrittäjäpersoonista tehtiin lähinnä varoittavia esimerkkejä muille, vaikka juuri heillä olisi ollut paljon annettavaa.

Tällä kertaa paneudun sosiaalisen median käyttöön yrityksen sisällä. Vuonna 2007 sellaista kutsuttiin yritys 2.0:ksi, kuten esimerkiksi tässä esityksessä:

Avaa esitys SlideSharessa

Esityksessä herra nimeltään Charlie tekee töitä niin toimistolla kuin kotisohvallaan ja työkaverit ovat ympäri maailmaa. Firman töissä hyödynnetään Basecamp-projektinhallintaa, wikejä, projektiblogeja ja sosiaalisia kirjanmerkkejä. Charlie seuraa RSS-syötteiden kautta pomon blogia ja kollegoiden podcasteja, joiden aiheita hän sitten käsittelee omassa blogissaan. Ennen Charlie käytti yksinänsä työpöytäohjelmia, mutta nykyisin työt hoidetaan tiimin kesken some-palveluissa. Firmaan hänet löydettiin tietenkin LinkedInistä.

Pieni amerikkalainen Dessert Gallery -kahvilaketju päivittää Facebook-sivuaan useita kertoja päivässä. Kahvilan asiakkaista tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että "Facebook-asiakkaat" kävivät kahviloissa kuukausittain 36% useammin ja käyttivät käynneillään rahaa 33% enemmän kuin muut asiakkaat. Lisäksi tutkijat arvioivat heidät 41% uskollisemmiksi asiakkaiksi kuin muut. Tätä kirjoittaessa Dessert Gallerylla on 1664 "tykkääjää".

Dessert Galleryn tapaisia menestystarinoita ei Suomesta vielä juurikaan löydy. Facebook ja muut sosiaalisen median palvelut kyllä kiinnostavat suomalaisyrityksiä. Uusimman mainosbarometrin mukaan jopa 94% yrityksistä aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissa vuonna 2011. Vuosi sitten vastaava luku oli 65%. Markkinointi on silti vain yksi monista asioista, johon sosiaalista mediaa voi käyttää.

Sosiaalisen median käyttäjät osaavat itse kertoa, mitä he yrityksiltä haluavat. Alle 35-vuotiaista peräti 85% toivottaa yritykset tervetulleiksi esimerkiksi Facebookiin, Twitteriin ja Youtubeen (Webtrends, 10/2009). Vastaajat toivoivat, että yritykset käyttäisivät sosiaalista mediaa ymmärtääkseen paremmin asiakkaitaan (67%), uusista tuotteista tiedottamiseen (64%), tarjotakseen parempia palveluita (58%), keskustellakseen ongelmista (55%) sekä ottaakseen käyttäjät mukaan tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun (52%).

Jos sosiaalista mediaa käytetään vain markkinointiin, jätetään suuri osa sen mahdollisuuksista käyttämättä. Käyttäjien toivomat paremmat palvelut, ongelmista kekusteleminen ja mahdollisuus osallistua tuotekehitykseen ovat selvääkin selvempi viesti siitä, että yritysten toiminnassa on rutkasti parannettavaa. Kilpailukyvystään huolehtivien yritysten luulisi tarttuvan mahdollisuuteen saada käyttäjiä mukaan kehitystyöhön - ja sitä myötä asiakkaikseen. Yrityksillä ja asiakkailla on loppujen lopuksi yhteinen tavoite: mahdollisimman hyvät tuotteet ja palvelut.

Mitä sinulle tulee mieleen sosiaalisesta mediasta?

Useimmat kai vastaavat, että Facebook, YouTube, blogit, Twitter ja niin edelleen. Itselläni on paha tapa suoltaa tutkijan jargoniaa sosiaalisen median teoriasta ja kaikesta. Molemmat vastaukset ovat varmasti oikeita, mutta kätkevät helposti asian ytimen verhon taakse.

Oikeasti sosiaalisessa mediassa on kyse siitä, että tehdään asioita yhdessä. Se on jakamista, keskustelua, kaveroitumista, kaverin jutuista tykkäämistä, asioiden järjestämistä yhdessä. Se, joka on hyvä sosiaalisessa mediassa, on hyvä näissä.

Ennen johtajat kirjoittivat viestinsä paperille. Kekkosella oli myllykirjeet, jotka tulivat yleensä vain vastaanottajiensa tietoon. Mainostoimisto Ogilvyn perustaja David Ogilvy puolestaan kirjoitti huomaamistaan epäkohdista muistioita, jotka tulivat koko henkilökunnan luettavaksi. Siitä ei ollut enää pitkä matka nykyajan johtajan viestintävälineeseen: blogiin.

Blogin lyhyt määritelmä on, että se on netissä aikajärjestyksessä julkaistuja kirjoituksia. Lisäksi blogiin kuuluu olennaisena osana kommentointitoiminto, joka tekee viestinnästä kahdensuuntaista. Blogin aihe ja tarkoitus voi olla mikä vain. Johtamiseen blogi sopii erinomaisen hyvin.

Johtamisessa on tavoitteita. Blogin kautta johtaja voi pohtia organisaation tilaa ja mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä. Kyse on siis visioiden aukikirjoittamisesta, mutta sellainen kieli ei sovi blogiin alkuunkaan. Blogissa kirjoitetaan muille ihmisille omista ajatuksista omin sanoin. Siitä on sekin hyöty, että asioista kirjoittamalla ne yleensä kirkastuvat itsellekin - nimittäin ruohonjuuritasolla: miten selitän tämän niin, että muutkin ymmärtävät.

Sosiaalinen media kehittyy niin nopeasti, että tilanteesta on välillä vaikea pysyä perillä. Sen vuoksi on hyvä aika ajoin pysähtyä ja katsoa tarkemmin, missä mennään. Muutoksia tapahtuu niin palveluiden suosioissa kuin käyttäjien asenteissa ja toiminnassa.

Alla lyhyt tilannekatsaus, jossa muutoksia tarkastellaan mm. Facebookin, Twitterin, somen yrityskäytön ja suomalaisten netinkäytön kannalta.

Avaa esitys SlideSharessa

Olen aiemmissa kirjoituksissani perustellut, miksi yrityksen kannattaisi hyödyntää sosiaalista mediaa, ja miten yrityksen verkkoläsnäolo on muuttunut aeimpaan verrattuna. Ennen kuin menen siihen, miten se kaikki tehdään, kerron vielä lisää sosiaalisesta mediasta yrityksen toimintaympäristönä. 

Otsikko "useamman kuin kahden kauppa" kertonee tärkeimmän eron sosiaalisen median ja yritysten tunteman vanhan toimintaympäristön välillä. Tämä korostuu varsinkin kun yritys on tekemisissä kuluttajien kanssa, mutta pätee myös B2B-puolelle. Sosiaalisessa mediassa on ennen muuta kyse monelta-monelle viestinnästä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

Useimmille yrityksille verkkoläsnäolo tarkoittaa vain firman kotisivuja. Niitä, jotka on perustettu joskus vuoden 1996 tienoilla ja uudistettu sen jälkeen kaksi tai kolme kertaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 66% yritysten www-sivustoista on yli 5 vuotta vanhoja ja 40% yrityksistä päivittää sivustoaan vain muutaman kerran vuodessa. Nämä lukemat kertovat siitä, että kotisivut on tehty, kun ne kerran piti tehdä, mutta niitä ei oikeasti käytetä mihinkään - varsinkaan markkinointiin tai myyntiin. Herää kysymys, onko vanhentuneista sivuista ylipäätään mitään hyötyä.

Toinen yleinen tapaus on, että sivustoa kyllä päivitetään aika-ajoin, mutta sen kävijöistä ei ole tietoa: keitä he ovat, mistä tulevat, kauanko viipyvät, mitä sivuja avaavat ja - tärkein kaikista - onko sivustolla määritelty mitään tavoitetta ja kuinka suuri osa käyttäjistä sen saavuttaa? Monessa tapauksessa sivustolla on kyllä kävijäseuranta, mutta sen raportteja ei ikinä lueta tai hyödynnetä.

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Mopaalin blogissa. Tulevia kirjoituksiakin varten aloitan siitä, miksi yrityksen tai ylipäätään minkään organisaation pitäisi tai kannattaisi olla sosiaalisessa mediassa.

Koko Mopaali-blogin näkökulmasta palaan ikään kuin perusteisiin, mutta lähden kuitenkin liikkeelle nykyisestä tilanteesta.

1. Reaaliaikainen markkinatutkimus ilmaiseksi

Toimitpa millä tahansa alalla voit käyttää sosiaalista mediaa reaaliaikaisena markkinatutkimuksena. Seuraamalla oman alasi keskustelua pysyt mukana kehityksestä ja kohderyhmäsi toiveista. Tunnet sekä asiakkaasi, yhteistyökumppanisi että kilpailijasi. Toisaalta, jos "kellot soivat", kuulet ennalta, kun alallesi tai yrityksellesi on mahdollisesti tulossa ongelmia sosiaalisesta mediasta ja voit reagoida niihin ajoissa.