Blogiteksti on muokattu loppuraportin tiivistelmästä. Hanke päättyy 30.6.2011

Tavoitteet (2008):

Projektin pitkäjänteinen kehitystavoite on edistää julkisten toimijoiden kykyä hyödyntää sosiaaliseen mediaan (SoMe) sekä monimediaisiin ratkaisuihin perustuvia nettikonsepteja ja palveluita osana omaa toimintaansa. Projektin visiona on luoda sosiaalisen median ja monimedian hyödyntämisestä liiketoimintaa. Projektin tarkoitus on kehittää AV-alan yrityksien edellytyksiä sosiaalisen ja monimedian hyödyntämisessä.

SoMetime tapahtuma Aalto Design Factoryä Otaniemessä,  eroaa viestintätapahtumista ja seminaareista, joissa olen vieraillut. Osallistujien välitön suhtautuminen, mutkaton ennakkoluuloton kommunikointi ja hyväntuulisuus toivat mieleen ennemminkin musiikkifestarin, kuin bisneshenkisen markkinointiseminaarin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja jälleennäkemisen iloa. Fiilistelevän koostevideon voi katsoa tästä

Ensimmäisessä Keynote puheenvuorossa Tuija Aalto hyödynsi Sana-assosiaatiopeliä, johon pystyi osallistumaan kännykällä paikan päältä. Monelle jäi mieleen esim. se, että ennen vuotta 1979 syntyneet mieltävät käsitteen "vertaisaika/social age"  "minä" -sanan kautta. Vuoden 1979 jälkeen syntyneet taas "yhteisö" -sanan kautta.  Vuotta 1979 pidetään rajapyykkinä, X ja Y sukupolvien välillä.

Nuorempi Y-sukupolvi, diginatiivit on syntynyt maailmaan, jossa Internet ja sosiaalinen media ovat yhtä itsestään selviä kuin töpselistä tuleva sähkö. Itse olen syntynyt 1977 ja ikään kuin keikun sukupolvien rajoilla. Ehdin kuitenkin nähdä ajan, jolloin nettiä ei ollut ja joka talossa oli vain yksi puhelin ja sekin "rullattavaa" mallia.

Menomatkalla New Yorkin Web 2.0 seminaariin kävimme (Haase, Alm, Manninen) Lontoossa benchmarkkaamassa vastikään perustettua "Elämän koulua" (School of Life: http://www.theschooloflife.com/ ) Sen perustajiin kuuluu mm. Alan de Botton, "englannin Esa Saarinen", joka on kirjoittanut hienoja elämänfilosofisia kirjoja modernin ihmisen arkiproblematiikasta, mm. "Status Anxiety" - paineesta "olla jotakin", "The Architecture of Happiness" - miten asuntomme vaikuttavat elämänlaatuumme, "The Pleasures and Sorrows of Work" - millainen työ on mielekästä. (Opiskelin nuoruudessani teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa Saarisen johdolla noin 30 opintoviikkoa, samoihin aikoihin mm. Pekka Himasen kanssa). School of Life:n slogan on kerrassaan upea: "Ideas to live by." Siis "ideoita, joiden varassa voi elää". (Tunnustan olevani tällaisten elävien ideoiden narkomaani.)

Kirjoittaja Antti Haase

Tässä vielä muutama herkkupala dokumenttielokuvien nettitoteutuksista ja -jakelualustoista, joita olen tutkinut Lönnrot -hankkeen (www.lapinlisa.fi/lonnrot) 1000:n tarinan jakelua varten: