Blogiteksti on muokattu loppuraportin tiivistelmästä. Hanke päättyy 30.6.2011

Tavoitteet (2008):

Projektin pitkäjänteinen kehitystavoite on edistää julkisten toimijoiden kykyä hyödyntää sosiaaliseen mediaan (SoMe) sekä monimediaisiin ratkaisuihin perustuvia nettikonsepteja ja palveluita osana omaa toimintaansa. Projektin visiona on luoda sosiaalisen median ja monimedian hyödyntämisestä liiketoimintaa. Projektin tarkoitus on kehittää AV-alan yrityksien edellytyksiä sosiaalisen ja monimedian hyödyntämisessä.

SoMetime tapahtuma Aalto Design Factoryä Otaniemessä,  eroaa viestintätapahtumista ja seminaareista, joissa olen vieraillut. Osallistujien välitön suhtautuminen, mutkaton ennakkoluuloton kommunikointi ja hyväntuulisuus toivat mieleen ennemminkin musiikkifestarin, kuin bisneshenkisen markkinointiseminaarin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja jälleennäkemisen iloa. Fiilistelevän koostevideon voi katsoa tästä

Ensimmäisessä Keynote puheenvuorossa Tuija Aalto hyödynsi Sana-assosiaatiopeliä, johon pystyi osallistumaan kännykällä paikan päältä. Monelle jäi mieleen esim. se, että ennen vuotta 1979 syntyneet mieltävät käsitteen "vertaisaika/social age"  "minä" -sanan kautta. Vuoden 1979 jälkeen syntyneet taas "yhteisö" -sanan kautta.  Vuotta 1979 pidetään rajapyykkinä, X ja Y sukupolvien välillä.

Nuorempi Y-sukupolvi, diginatiivit on syntynyt maailmaan, jossa Internet ja sosiaalinen media ovat yhtä itsestään selviä kuin töpselistä tuleva sähkö. Itse olen syntynyt 1977 ja ikään kuin keikun sukupolvien rajoilla. Ehdin kuitenkin nähdä ajan, jolloin nettiä ei ollut ja joka talossa oli vain yksi puhelin ja sekin "rullattavaa" mallia.

Kuulin tänään ruotsinkielisen termin tablet-tietokoneelle: surfplatta! Suomessa ei vielä ole keksitty katu-uskottavaa termiä, mutta eipä noita taida vielä olla myynnissäkään kuin yksi malli.

Ipadeja on Suomessa jonkun arvion mukaan noin 15 000 kappaletta. Tuota Applen edelläkävijätuotetta odotetaan joulumarkkinoille, mutta varmaa tietoa ei vielä ole. Aivan äsken julkistettu uusi käyttis toi iLautaan ääkköset, joten toiveita on syytä pitää yllä!

Täytyy heti kärkeen todeta, arvostan suuresti idearikkaita ihmisiä, organisaatioita ja valtioita. Enemmän kuitenkin kaipaisin tekijöitä, jotka myös  muuttavat ideat toteutuksiksi ja tuloksiksi. Jokaista ideaa ei tulekaan toteuttaa, mutta ehdottomasti enemmän, mitä niitä kuulee päivittäin. Moni toteutus ei edes vaatisi paljoa. Ei kai ideoilla muuten ole mitään väliä? Yhteisiä tavoitteita tukevat ideat tulee toteuttaa. Suomen "tietoyhteiskunnastakin" on raflaavia ideoita ja visioita, mutta YK:n selvityksen mukaan Suomi on e-demokratia vertailussa sijalla 43. yhdessä Hondurasin, Singaporen ja Mongolian kanssa. Suomen luova maine on koetuksella.

 Ideanikkarin mielestä nykytilanne on huono ja asia voitaisiin parantaa ideoiden  kuvaamalla ratkaisulla. Kun ideointipalaverin pullat ovat syöty ja palaveri päättyy, taputetaan toisia olalle ikään kuin merkiksi, että työ ideoiden toteuttamiseksi voisi alkaa. Idean heittäjällä ei ole itse työprosessiin mitään tarvetta osallistua, hänhän on antanut jo ”lahjan” kumppaneilleen idean muodossa. Pahimmassa tapauksessa kaikki taputtavat toisiaan olalle.

 En halua kirjoituksellani vetää töpseliä idealampusta, vaan kannustaa siihen, että itse kenenkin meistä on useammin mentävä ideoinnin epämukavuusalueelle. Enkä tarkoita nyt sitä, että joutuisi tekemään raskasta työtä tai ylityötä, vaan tekemään jotain, mitä ei ole ennen tehnyt tai ajateltava uudella tavalla.

Muutaman vuosikymmen sitten siirryttiin mustavalkotelevisiosta väritelevisioon. Jonkun aikaa puhuttiin erikseen väritelevisiosta ja vähitellen hyväksyttiin, että televisiossa yksikertaisesti vain ovat värit. Sosiaalisen webin (web 2.0) rajanveto vanhaan webbiin ei ole kuitenkaan yhtä simppeliä kuin rajanveto väri- ja mustavalkotelevision väliin. Muutos on abstraktimpi ja näkyy käyttämisen ja sisällöntuottamisen toimintatavoissa.

Nettiyhteisö on  nostettu nykyään tärkeäksi sosiaalisen median ilmenemismuodoksi. Tuon käsitteen rajat risteilevät, venyvät ja mukautuvat todella monipuolisesti riippuen siitä miten eri yhteisöt ja palvelut on kudottu toisiinsa. Itsekin olen liittynyt ryhmiin, joilla voilla 10 000 jäsentä, mutta ryhmässä ei ole kuitenkaan sisältöä eivätkä jäsenet juuri viesti toistensa kanssa tai ulospäinkään.